Jalkapallon talviolosuhteet Helsingissä surkeat

Tein viime syksynä jalkapallon talviolosuhteiden parantamiseksi valtuustoaloitteen jalkapallohallin rakentamisesta Tapulikaupungin liikuntapuistoon. Aloite ei edennyt kaupungin päätöksentekokoneistossa toivotulla tavalla.

Jalkapallon talviolosuhteet Helsingissä ovat heikot ja olosuhteet jakautuvat alueellisesti hyvin epätasa-arvoisesti.

Helsingissä on vain kaksi kiinteää jalkapallohallia, Talissa ja Myllypurossa. Näiden lisäksi on seurojen itse omistamia ylipainehalleja. Tällaiset hallit tai kentät eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kaupunkilaisten vapaassa käytössä eikä muiden seurojen, sillä hallin omistava seura luonnollisesti hallinnoi kenttää.

Kaupungin jalkapallokentistä vain neljä aurataan talvisin käyttökuntoon

Helsingissä on vain neljä kaupungin omaa jalkapallokenttää, jotka ylipäätään edes aurataan talvisin käyttökuntoon. Yksi näistä on Pirkkolassa, kaksi lämmitettyä tekonurmea Töölössä ja yksi lämmitetty tekonurmi Vuosaaressa. On selvää, että alueellinen ja tasapainoinen kaupunkikehittäminen ja saavutettavuus talviolosuhteissa tulisi huomioida nykyisiä olosuhteita huomattavasti paremmin.

Vaikka jalkapalloseurat ovat osaltaan olleet itse kiinnostuneita kehittämään ja investoimaan olosuhteisiinsa, ei kaikilla eri kaupunginosien seuroilla ei ole taloudellisen tilanteen takia mahdollisuutta investoida jalkapallon olosuhteiden parantamiseen. Seuran investoinnit lisäksi usein nostavat lasten ja nuorten harrastamisen hintaan, joka taas eriarvoistaa alueita, ja voi pahimmillaan vähentää lasten ja nuorten liikkumista.

Tasapainoista kaupunkikehittämistä ja alueellisen eriytymisen ehkäisyä ei voida jättää pelkästään urheiluseurojen rakentamiskyvyn varaan ja vastuulle. Kaupungin liikuntapolitiikkaa ohjaava liikuntapalvelustrategia mahdollistaa tästä syystä myös kaupungin oman tuotannon kenttien ja hallien rakentamisen suhteen. Mutta tämäkään ei tunnu auttavan.

Koillisen-Helsingin tilanne on jalkapallokenttien osalta tosiasiallisesti hyvin heikko nykyiseen sekä ennustettuun asukasmäärään nähden. Koillinen Helsinki saa ennusteiden mukaan jopa 30 000 uutta asukasta 2030 loppuun mennessä. Pula on konkreettinen katetussa hallissa tapahtuvista harjoitus- ja pelivuoroista. Halliratkaisu mahdollistaisi harrastajamäärien kasvattamisen, kun nuorten määrä on Helsingissä yleisesti vielä kasvussa määrällisesti jopa yhden ikäluokan verran. Uusi halli palvelisi laajalti alueen asukkaita sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen tuhansien oppilaiden käyttötarpeita.

Tekonurmen lämmityskustannukset yli 50 000 euroa kuukaudessa

Talviolosuhteiden kehittämiseen tulisi löytää kokonaisvaltaisesti paras ratkaisu. Vaikka lämmitetyt tekonurmet olisivat osaltaan parannus jalkapallon talviolosuhteisiin, ovat ne käyttökustannuksiltaan todella kalliita, ja lisäksi energiakulutukseltaan ristiriidassa kaupunkistrategian kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden kanssa. Yhden lämmitetyn tekonurmikentän lämmityskustannukset ovat olleet jopa yli 50 000 euroa kuukaudessa. Onko kaupungilla varaa tällaiseen, kun energian saatavuudessa on haasteita ja hinta on maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena edelleen kohoamassa?

Lämmitetyt tekonurmet eivät välttämättä kuulosta parhaimmalta ratkaisulta myöskään Suomen vaihteleviin vuodenaikoihin ja talviolosuhteisiin. Olen vahvasti sitä mieltä, että myös jalkapallon harrastajat ansaitsevat kunnon olosuhteet ympäri vuoden.

Best hall -hallin pilotoiminen

Toin valtuustoaloitteeni lautakuntakäsitteyssä esiin yhtenä ratkaisuna uudentyyppisen kiinteän, mutta kevytrakenteisen besthall- jalkapallohallin pilotoimisesta Tapulikaupungin liikuntapuistoon investoinnilta huomattavasti kalliimman kiinteän hallin sijaan, jonka selvittämistä yhdessä kaupunkiympäristön kanssa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta äänestystuloksessa myös kannatti.

Best-hall -hallit ovat sekä hinnaltaan että rakennusteknisistä syistä energiankulutukseltaan kustannustehokkaampia ja monikäyttöisempi kuin lämmitetyt tekonurmet ja talviturvallisuutta pohdittaessa huomattavasti turvallisempi ratkaisu kuin perinteisemmät ylipainehallit. Helsingistä tällaista best hall -hallia ei vielä löydy. Pilotoinnilla saataisiin arvokasta tietoa jalkapallon olosuhteiden kehittämisestä kaupungissa, ja samalla koko Suomen hyödyksi. Hallithan toimivat päivisin yleensä myös varhaiskasvatuksen ja koululaisten monipuolisessa käytössä. Koululiikunnan näkökulmasta se avaisi uusia mahdollisuuksia liikkumiseen.

Valtuustoaloitteeni eteni kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon mutta ilman selkeää kaupunginympäristön kanssa tehtyä selvitystä besthall -hallista. Tämä perusteltiin sillä, ettei halliin ei ole varattu määrärahaa eikä hanke ole liikuntapaikkarakentamisen investointiohjelmassa. Tapulikaupunki nähtiin alueena kaavan takia ongelmalliseksi, vaikka totuushan on, että kaupunginvaltuusto käsittelee Helsingin kaavamuutoksia lähes joka toinen viikko valtuuston kokouksissa. Selvityksen tekemistä ei nähty tarpeelliseksi, koska tahtotilaa asioiden selvittämiseksi ei löytynyt.

Toivomusponsi valtuustossa asioiden selvittämiseksi 15.6.2022

Koska jalkapallon talviolosuhteet koko kaupungissa ja etenkin koillisessa Helsingissä ovat todetusti huonot, tein asian valtuustokäsittelyssä vielä toivomusponnen asioiden tosiasialliseksi selvittämiseksi. Jotta Helsingin liikuntapaikkarakentamisen investointiohjelmaa ja jalkapallon talviolosuhteiden järkevää kehittämistä voidaan edes tarkastella asianmukaisesti, tarvitaan kaupunkitasolla oikeaa tietoa eri vaihtoehdoista.

Toivomusponnessa esitin, että kaupunki selvittäisi uudentyyppisen Best Hall-hallin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ja kannattavuutta verrattuna esimerkiksi lämmitettyihin tekonurmikenttiinsekä mahdollisuutta pilotoida uudenlainen hallihanke Tapulinkaupungin liikuntapuistoon.

Toivomusponsi ei valitettavasti saanut riittävää määrää kannatusta, joten kaupunki ei ole toistaiseksi edistämässä jalkapallon talviolosuhteiden kehittämistä koillisessa Helsingissä. Myös jalkapallouskollinen apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) vastusti hallinhankkeen selvittämistä koko käsittelyn ajan. Päätös on kuin märkä rätti koillisen-Helsingin asukkaille ja etenkin alueen lapsille. Miksi kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari vastustaa asioiden selvittämistä ja mahdollista kehittämistä?

Helsingin kaupungin tulisi ehdottomasti tasa-arvoisella tavalla edistää ja ylläpitää kaupunkilaisten liikkumismahdollisuuksia ja olosuhteita. Asia on erittäin tärkeä ja vaikuttaa laajalti positiivisesti myös lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä myös perheiden arkielämään.